Jo 60-luvun lopulla T. Uusi-Illikainen ja Sepi Sundman soittelivat yhdessä,Tuomon pikkuveljen, Jounin kanssa, lähinnä omaksi ilokseen Sepin kotipaikan kellarissa Lohjan Virkkalassa. Keikoilla ei juurikaan käyty, vaan homma oli lähinnä jokaviikkoinen kohokohta arjen harmauteen. Elämä ajoi miehet kotikonnuiltaan maailmalle ja sattumien kautta johti taas yhteen vuosikymmenten jälkeen. Pohjaan, Karjaan kupeeseen ajautunut ja mm Faces festivaalien ohjelmaa nykyisin puuhasteleva ja jo usean vuoden Karjaan elävän musiikin yhdistys, Kelmua vetänyt Sundman sai vuosia sitten puhelun vanhalta ystävältään Tuomolta. - Toki miehet olivat yhteyttä silloin tällöin vuosien aikana harvakseltaan pitäneet muutenkin, varsinkin kun Sundman leipätyössään vietti kymmenisen vuotta Salon talousalueella, jonne Tuomokin oli asettunut. Nyt oli kuitenkin tullut Tuomon mieleen vakavasti ajatus yhdessä soittamisesta, varsinkin kun asiasta oltiin silloin tällöin keskusteltu ja vanhoja muisteltu. Luonnollista tietysti oli, että paikaksi valittiin Billnäs, sillä Kelmu ry pitää majaansa siellä mainiossa vanhan ruukin tiloissa . Vapaata harjoitustilaakin löytyi ja laitteet käytettäväksi. Homma siis lähti rullaamaan.
Alkuun soitanta oli lähinnä kokeilua ja miehiä ja naisia kävi treeneissä. Kuitenkin tyylilaji oli heti selkeää alussa, - bluesia , suurimpana vaikuttajana John Mayall. Sitähän se oli jo taannoin 60-luvulla. Jo ensi treeneihin soolokitaraa soittamaan kutsuttu , - roots blues piireistä tuttu Black River Bluesman, Jukka Juhola innostui jäämään rivimieheksi bändiin. Omien projektien oheen tuntui mukavalta saada vaihtelua.
Bassoon ja lauluun löytyi Karjaalle kotiutunut Esko Mikkola. Tuomon kolmas veli Petri keskittyi koskettimiin. Hard Road oli syntynyt ja bändi lähti keikoille!
â€Rankkaa tietä†muutaman vuoden, - keikkoja pitkin Etelä Suomea ja aina Venäjää myöten kuljettuaan, - bändi muotoutui nykyiseen kokoonpanoonsa. Bassokitaran ja laulupuolen hoitanut Esko Mikkola, ei kiireiltään enää ehtinyt Hard Roadin riveihin, vaan keskittyi omia projektejaan hoitelemaan, joten bändi oli jälleen kerran basistia ja laulajaa vailla.
Suostuttelujen jälkeen Jouni innostui, vuosikymmenten jälkeen, mukaan basson varteen. Mikrofonin taakse löytyi -viehättävä nuori neitokainen Marjo Karvonen.
Jounin lähtiessä kohti uusia haasteita löytyi bassoon Pekka Lintuluoto.
Syksyllä 2008 Hard Roadin rivit vahvistuivat saxofonisti-harpisti Johnny Mangaardin astuessa remmiin.In the late 60s Tuomo Uusi-Illikainen and Sepi Sundman played in a band with Tuomo..s younger brother, Jouni. At that time they did it just for fun in Sepi..s basement.
With passing years the time came to reunite these players.
One day Sepi got a phonecall from Tuomo. During these years Sepi did a lot of work in Billnäs coordinating for Faces festival among other things. Karjaa live music association was also there so it was obvious that they would start practicing in the fine landscape of Billnäs.
In the beginning lots of men and women came and left. Although the genre was clear from the beginning. Blues – with a strong influence from John Mayall.
Jukka “Black River Bluesman†Juhola was playing solo-guitar from their first session and Esko Mikkola came to play the bass and sing. Tuomo..s third brother, Petri came to play keyboard and so Hard Road was born and the band got on the road.
After a few years of “hard road†– playing in Southern Finland and Russia – Esko thought that he didn't have enough time to be a member of the band. So the band was once again without a bass-player and a singer. After a little bit of persuasion Jouni regained his enthusiasm for playing and a lovely young singer, Marjo Karvonen, started behind the microphone.http://www.raseborg.fi/bloggar/holger/
Superveckoslut
Skrivet av Holger Wickström
20.06.2006 :På kvällen gjorde jag en avstickare till Fiskars Folk Festival närmast för att kolla in det ena av traktens bluesband "Hard Road" i vilket bla ingår mina bekanta Sepi Sundman (trummor) och Jukka Juhola (gitarr) spelar. Trots ojämn mixning lät det riktigt bra. Bandet avslutade mycket förtjänstfullt med ikonen Elmore James "Dust my broom" från 1955. Super!I edited my profile with Thomas' Myspace Editor V4.4
