Timjam

Timjami oli melkein aina matkalla paikasta toiseen. Useimmiten lentokoneella, joskus junalla tai bussilla. Jyväskylässä, keskellä Suomea asuivat mummi ja ukki, ja siellä hän kävi koulua. Isän luo Timjami matkusti pohjoiseen ja äidin luo Helsinkiin, siis etelään. Kesällä mummi ja ukki muuttivat saareen, ja siellä Timjamikin vietti usein lomaa. Joskus hän pääsi vieläkin pitemmälle. Kaukana Lapissa, käsivarren huipulla, asui kummitäti. Kummisetä taas oli ajelehtinut ulkomaille, Italian saappaankärkeen asti. Timjami tunsi olevansa pikakirje tai sähkösanoma, joka sinkoili kaupungista toiseen. Häntä odotettiin innokkaasti ja sitten hänet taas lähetettiin eteenpäin kuin kumipallo, tai palautettiin kuin bumerangi mummin ja ukin luo. Timjami rakasti lentokenttiä ja rautatieasemia. Hän ryhtyi mielellään juttusille matkalaukkuja raahaavien ihmisten kanssa. Heidän silmissään kipinöi innostus ja poskilla hehkui matkakuumeen puna. Mutta ei matkustaminen aina ollut hauskaa: joskus kone pomppi ilmakuopissa niin että vatsassa vihloi. Koneessa ei mahtunut harrastamaan kiinalaista aamuvoimistelua, vaikka jäsenet puutuivat. Joskus vierustoveri kuorsasi tai kaatoi kahvikuppinsa Timjamin syliin. Eikä junassa voinut pelata kuulapeliä, koska kuulat pomppivat omille teilleen.Ikiliikkuja Timjami (1999)