Sverigefinska flaggan

Flaggan ritades 2007 som en symbol för finnarna i Sverige. Grundtanke med flaggan var att rent visuellt visa på att sverigefinnar faktiskt existerar. Finnarna i Sverige har länge varit en tyst, osynlig grupp som inte gjort speciellt mycket väsen av sig. En flagga kan fungera som ett bevis för andra på att vi faktiskt finns. Men framför allt för oss själva.
Många sverigefinnar, speciell ur 2:a och 3:e generationen har många gånger haft svårt att relatera till den finska flaggan, som ofta används i sverigefinska sammanhang. Sverigefinnar ur 2:a och 3:e generation är alla födda och uppväxta i Sverige, många kanske med få band till Finland. Enda bandet till Finland kan ibland vara en morfar eller en farmor. Kanske har man aldrig ens varit i Finland. Då känns den finska flaggan främmande och de känns konstigt att använda sig av en symbol för ett land man kanske knappt känner till.
Den dubbla identitetet, det svenska och det finska, har för många varit komplicerad. Man har hamnat mitt emellan två kulturer, och tvingats välja. De sista tio åren har en det dock skett en förändring, där sverigefinnarna faktiskt börjat inse att man inte måste välja, och istället skapat sig en egen kultur och identitet. Den sverigefinska.
Med flaggan, som innehåller både den svenska och finska flaggans färger vill vi visa på att vara sverigefinne också är något positivt, och något som man skall vara stolt över. Vi ser flaggan som en symbol för att vi som grupp gått, och fortfarande är på väg från osynlighet till synlighet. Och i en del fall, från skam till stolthet. Framför allt är vi värda en egen flagga.
Alla är välkomna att ansluta sig, vi letar efter fler medarbetare som vill sprida flaggan.
--
Lippu piirrettiin 2007 symboliksi Ruotsissa asuville suomalaisille. Lipun perusajatuksena on pelkästään jo visuaalisesti osoittaa ruotsinsuomalaisten olemassaolo. Suomalaiset ovat olleet Ruotsissa pitkään hiljainen, näkymätön ryhmä, joka ei ole pitänyt erityisemmin meteliä itsestään. Lippu voi toimia todisteena olemassaolostamme. Mutta ennen kaikkea se on meille itsellemme.
Monella ruotsinsuomalaisella, etenkin toisella ja kolmannella polvella, on vaikeuksia samaistua Suomen lippuun, jota käytetään usein ruotsinsuomalaisissa yhteyksissä. Toisen ja kolmannen ruotsinsuomalaiset ovat kaikki syntyneet ja kasvaneet Ruotsissa, monilla on ehkä vain vähän siteitä Suomeen. Ainoa side Suomeen saattaa olla joskus äidinisä tai isänäiti. He eivät ehkä ole koskaan edes olleet Suomessa. Silloin tuntuu Suomen lippu vieraalta ja kummalliselta käyttää hädin tuskin tuntemansa valtion symbolia.
Kaksoisidentiteetti, suomalainen ja ruotsalainen, on usein monimutkainen. On jouduttu kahden kulttuurin väliin ja on pakko valita. Kuluneen vuosikymmenen aikana on kuitenkin tapahtunut muutosta; monet ruotsinsuomalaiset ovat ymmärtäneet, ettei tarvitse valita vaan he ovat sen sijaan luoneet oman kulttuurin ja identiteetin. Ruotsinsuomalaisen.
Lipulla, jossa on sekä Ruotsin ja Suomen lipun värit, haluamme osoittaa ruotsinsuomalaisuuden olevan myös jotakin positiivista ja jotakin, josta voi olla ylpeä. Näemme lipun symboliksi ryhmälle, joka on yhä matkalla näkymättömyydestä näkyväksi. Ja siinä tapauksessa häpeilevästä ylpeäksi. Ennen kaikkea me olemme oman lipun arvoisia.