Vaavi

Salon vilkkaan kaupungin nuorisotalon (perustettu 70-luvun alussa ja oli Suomen ensimmäisiä) liepeillä vaikutti vuoden 1976-1978 välillä mm. yhtyeet nimeltään Uutiset ja Sää sekä Jawa. Uutiset ja Sää oli näistä vanhempi, se oli perustettu jo 1976 ja siinä soittivat Kari ja Erkki Hipponen, Tommi Micklin sekä Tapio Nyman. Ramonesin ja muiden myötä UjaS:n kaverit siirtyivät aikanaan punkkiin ja yhtyeen ohjelmisto koostui erilaisista lainabiiseistä - toisaalta olihan yhtye soittanut jo aiemmin Stoogesia ja New York Dollsia. Musiikin lisäksi UjaS miehet olivat pienlehtipioneereja ja tehtailivat mm. sellaisia lehtiä kuin Puskii ja Vatkain ja Aabel. Salon pienlehti ympyröihin kuului myös Jorma Nurminen (Nispe lehti). Jawa perustettiin myöhemmin ja se oli nuoremman polven bändi, kaikki sen jäsenet olivat alle 15-vuotiaita. Siinä soittivat Iku Viitanen, Jari "Nikuli" Nikkanen, Ilkka Isotupa ja Mika Vuorio, jotka kaikki olivat UjaS faneja, sekä suuria Ramones, Boys, Boomtown Rats ja Jam diggareita, joten yhtyeen linjasta ei liene epäselvyyttä.
Kun Uutiset ja Sää hajosi kesän 1978 alussa oli varsin luonnollista, että uuden yhtyeen kokoonpano koostui sekä Uutiset ja Sää että Jawa miehistöistä täydennettynä Jormalla. Ensimmäinen kokoonpano oli siis: Iku Viitanen (laulu, basso), Tommi Micklin (rummut), Kari Hipponen (kitara, taustalaulu), Jorma Nurminen (laulu). Nimeksi tuli vastavetona kaikille ärhäköille nimille Jorman keksimä Vaavi. Omia biisejä alkoi syntyä; ensimmäisiä niistä oli Karin ja Jorman tekemä Mihin Jäi Punk?. Vaavin alkuperäinen tarkoitus oli esiintyä vain Salon Syksy -tapahtumassa, mutta kun homma toimi, niin ... homma muuttui professionaalimmaksi ja hommasta katosi Jorman mielestä riemu, siispä edessä oli miehistön vaihdos ja lauluun tuli Tapio Nyman (ex- Uutiset ja Sää hänkin).
Bändi teki lisää omia biisejä, juttua yhtyeestä alkoi näkyä ensin Hilseessä ja sitten muuallakin, demoja läheteltiin ja Rockin SM-kisoissa pääsiäisenä 1979 tultiin toiseksi - Ratsiahan oli tuolloin ykkönen; näiden bändien välinen lämmin ystävyys alkoi noista kisoista. SM-kisat poikivat levytyssopimuksen tamperelaisen Rokitin kanssa (Rokit mies Pekka Markkula oli raadissa, paikalla oli myös Jyrki Siukonen (Kollaa Kestää), joka päätyi tuottamaan Vaavin ensimmäisen pikkulevyn. Pian SM-kisojen jälkeen äänitettiin ensisingle Mihin jäi punk? / Uhoan voimaa sekä Hilse-LP:lle tullut raita Lällätys MSL-Studiolla toukokuussa 1979. Äänitykset kestivät mahtavat 4 tuntia (single) ja 1/2 tuntia (Lällätys), koska toisin kuin useilla sen aikaisilla punkbändeille oli Vaavilla Uutiset ja Sään takia jo hallussa melkoinen rutiini. Ehkä tuo lyhyt studioaika oli myös siunaukseksi, sillä ensisingle on uhmakas ja energinen, sanoitustensa mittainen teos. Maailman piti olla auki, mutta Hipposen siviilipalvelus katkaisi mukavasti käyntiin lähteneen uran. Alkoholistiparatolassa työskennellessä syntyi toki uusia biisejä, joita sitten lomilla harjoiteltiin, tehtiin pistokeikkoja ja äänitettiin Johannalle ensimmäiset Vaavi levytykset (EP, single ja LP). Niin, yhtyehän oli siirtynyt Johannalle, siirtymistä edesauttoivat Jyrki Siukosen ja Jyri Honkavaaran (Jyri muuten puhui myös Ratsian keikkamyyjän Seppo Kahilaisen ottamaan Vaavin talliinsa) lobbaus yhtyeen puolesta, mutta nopeasti myös Atte Blom innostui varsin paljon yhtyeestä. Aten vankkumaton usko yhtyeeseen jatkui miehistön muutoksista huolimatta yhtyeen loppuun asti. Elokuussa 1979 yhtye soitti Kaivopuistossa ELMU-konsertissa noin 20.000 katsojalle ja 9.8.1979 Kill Cityssä, jossa äänitettiin yhtyeen osuus Metropolis kolmoislive-LP:lle.
Karin siviilipalveluksen aikana bändi suuntasi kolmesti äänityssessioihin Finnvoxille: syyskuussa tehtiin 1979 EP:n nimi levy ja 12. sekä 16. marraskuuta Hei, Anne / Me voitais vaikka rakastella. EP nimi on hauskaan avattavaan koteloon pakattu levy, joka sisältää kaksi Vaavin omaa palaa ja kaksi Sham 69 käännöstä, niinkuin jo cover-valinnoista voi päätellä oli EP tinkimätön, jopa raivoisa paketti. Me voitais vaikka rakastella biisistä voi kertoa sellaisen anekdootin, että se äänitettiin juuri ennen Pellen Tahdon rakastella sinua, josta biisistä Vaavi ei tiennyt mitään, sen sijaan Me voitais ... innottajana oli Ratsia. Tämän jälkimmäisen singlen sessiot olivat Hei, Anne biisin treenivähyyden (studioon mentäessä) takia melko traumaattiset ja oli selvää että joko Kari tai Tapio lähtisi yhtyeestä - Tapio sai lähteä ja tilalle laulajaksi tuli Ilkka Isotupa (ex- Jawa, tietenkin!). Huolimatta bändin tulehtuneesta tilasta Hei, Anne on yksi Vaavin uran kohokohtia: Omintakeisilla rytmillä kuljetettu uljas kokonaisuus. Yhtyeen debyyttipitkä soitto Neljä Nolattua Neroa (nimi otettu tietenkin Marx-veljeksiltä) ilmestyi aprillipäivänä 1980. Levyn työnimi oli muuten Tytöt Hymyilee! Levy koostui yhtyeen alkuaikojen biiseistä, jotka esittelevät omaperäisesti rytmiin tukeutuvaa punkkia työstävän yhtyeen, jonka kappaleet ovat rehellisiä ja avoimia. 1500 ensimmäisen LP:n mukana tuli ilmaisena yhtyeen Vaaviep, jolla oli ensimmäinen versio Undertonesin Teenage Kicksistä (Rakkauden Orjat), jälkimmäinen versio äänitettiin yhtyeen viimeiselle singlelle, toinen mielenkiintoinen biisi EP:llä on RARF, joka on lyhenne sanoista Rock Against Raija Forström, Raija kuului siihen tätiliikkeeseen, joka mm. oli estämässä Sex Pistolsin saapumista Suomeen ja muutenkin tuomitsemassa punkkia.
Bändi oli saanut jo varsin paljon "nimeä" ja keikkamyyjän, joten keikkailutahti yltyi melkoiseksi, minkä takia yhtyeen pääluku nousi kahdella; veljekset Jari "Nikuli" (ex- Jawa hänkin) ja Ari "Kreivi" Nikkanen muodostivat Vaavin roadcrewn. Keikkailun lisääntymisen syytä lienee myös se, että taiderock-osasto ja "erilaiset punkit -imago" väistyi ja bändi lähestyi uuden aallon valtavirtaa, tai sitten nuorempi Jawa osasto (Ilkka & Iku olivat tuolloin vasta 17-vuotiaita) toivat mukaan lisää suoraa räiskyvyyttä. Joka tapauksessa yhtyeestä kehittyi tässä vaiheessa todella voimakas keikkabändi. Kesällä 1980 bändi esiintyi myös Provinssirockissa ja pääsi Provinssin livelevylle biisillä Keskiyöhön asti (käännös kappaleesta In the Midnight Hour).
Vaikka yhtyeen live-osasto olikin suoristunut ja energistynyt pitkin vuotta niin, kun marraskuussa 1980 alettiin tehdä toista LP:tä, niin varmaankin Hipposen kunnianhimo nosti biisien monimutkaisuutta. Tuloksena oli värikäs ja monipuolinen Ruusuinen Tulevaisuus, joka saatiin valmiiksi 13.11.1980 ja julkaistiin helmikuussa seuraavan vuoden puolella. Levyn julkaisua juhlistettin Tavastian keikalla 5.2.1981. Kakkospitkäsoitto on selkeästi popimpi kuin energinen ykköslevy, se on myös yhtenäisempi, mutta kuulijaltaan paljon vaativa, sillä helppoja ensikuulemalla tarttuvia biisejä ei levyltä montaakaan löydy - sensijaan kuuntelukerroittain kasvavia kappaleita sitäkin enemmän.
Toisesta pitkäsoitosta alkanut linjan muutos jatkui vuoden 1981 alkupuoliskolla ja Hipponen halusi tehdä entistä rankempia biisejä, näistä käytiin äänittämässä single Finnvoxilla kesäkuussa. Hipposen erosti ja/tai erotettiin bändistä kuitenkin heinäkuussa ja näin ollen jäi myös singlen julkaisematta, mutta tuolloin äänitetty Juosta... biisi päätyi Kari Hipposen ensimmäisen soolosinglen B-puoleksi, vaikka siis onkin Vaavi äänitys. Hipposen eropäätös astui voimaan, kun sovitut keikat oli saatu hoidettua, näistä viimeinen oli 1.8. Nivalassa.
Hipponen korvattiin Hande Korkeamäellä ja keikkailu jatkui - tosin hieman harvempaan tahtiin. Muutenkin kaikki alkoi tapahtua hitaammin. Hipponen oli hoitanut kaikki käytännön asiat yhtyeessä; nyt bändistä puuttui organisoija ja muiden persuuksiin potkija. Uutta singleä yritettiin tehdä, mutta valmista ei tullut. Toukokuussa 1982 vaihdettiin taas kokoonpanoa ja uutena miehenä mukaan tuli aiemmin Xtaasissa ja Ratsiassa soittanut Kari Starck. Bändin miehistö oli nyt: Kari Starck (basso), Tommi Micklin (rummut), Hande Korkeamäki (kitara, laulu), Ilkka Isotupa (laulu, kitara). Sekavat vaiheet jatkuivat: Jossain vaiheessa kieli muuttui englanniksi ja uutta nimeäkin yritettiin keksiä. Keikkoja riitti aina vuoden 1983 loppupuolelle asti, mutta sitten homma näytti hiipuvan käsiin. Yhdellä jos toisella oli jonkinlaista sivuprojektia ja muuta viritystä.
Vielä ei kuitenkaan ollut aika heittää pyyhettä kehään. Pitkän tupakkatauon päätteeksi bändi koottiin uudestaan joulukuussa 1984, nyt kokoonpanolla: Iku Viitanen (laulu, basso), Tommi Micklin (rummut), Kari Hipponen (kitara), Ilkka Isotupa (kitara, taustalaulu). Ensitöikseen bändi äänitti demoksi nipun käännösbiisejä joita oli soitettu keikoilla, mutta jotka eivät olleet levyille päätyneet. Tästä materiaalista on tälle levylle koottu Ikuisesti Ramo -potpuri. Samaan aikaan bändin ympärillä alkaa pyöriä Mika Heinonen niminen kaveri, joka lauloi jo demoäänityksissä taustoilla. Nelimiehisenä tehtiin kuitenkin joitakin keikkoja ja kesällä 1985 alettiin toden teolla säveltää uutta materiaalia. Jouluna 1985 oltiin niin pitkällä, että äänitettiin LP:n demo (Mika taas mukana) ja tammikuussa 1986 Atte Blom näytti vihreää valoa uudelle Vaavi LP:lle.
Helmikuussa Iku ilmoitti keskittyvänsä lauluun ja Mika Heinosen paikka yhtyeen nelikielisen taitajana virallistettiin. Huhtikuussa äänitettiin levy Karjaalla. Levy valmistui kiusallisesti kesän korvalle (huono julkaisuajan kohta) ja alkoi kummallinen kyttäysvaihe. Bändille etsittiin keikkamyyjää ja laadittiin kovasti strategiaa. Päädyttiin siihen, että syksyllä julkaistaan ensisingle, jonka A-puoli (Ei palata voi eiliseen) käydään äänittämässä; B-sivu otettiin varsinaisesta LP-sessiosta. Singlen julkaisun jälkeen odoteltiin lisää. Soundiin tehtiin jo haastattelu jossa puffattiin tulevaa LP:tä, mutta odottelu jatkui ja helmikuussa 1987 julkaistiin toinen single Rakkauden Orjat. Single oli taas lähes epätoivoista hittibiisin hakua ja A-puoli äänitettiin omassa sessiossa ja on siis tuon kappaleen toinen Vaavin tekemä versio. Kaiken tämän jälkeen kukaan ei enää tuntunut olevan ihastunut LP:n materiaaliin: soundipolitiikka oli pielessä, meininki ei riittävän irtonainen ja hittibiisikin puuttui; sitä lähdettiin sitten treenikämpälle metsästämään. LP:n materiaalin kuulleena en menisi itse sitä noin tiukasti tuomitsemaan, vaan se sisältää monia hyviä paloja, joista tällä kokoelmalla on esimerkkinä Myrskyn lapset, jota siis ei ole tätä ennen julkaistu.
Keikkoja tehtiin vielä muutamia, joista viimeiseksi jäi Tampereen YO-talon keikka 22.4.1988 Kolmannen Naisen lämppärinä. Vaavi kuihtui hitaasti kasaan, ketään ei oikein enää kiinnostanut homma, treeneissä käytiin harvemmin - ja aina joku puuttui, ja lopulta bändiä ei enää ollut. Vaavi ei hajonnut se vain lakkasi olemasta. Jäljelle jäi kaksi hienoa varsinaista LP:tä, iso nippu etupäässä loistavia singlejä ja kasi-raitademot sekä julkaisematta jäänyt kolmas levy, mutta niistä onkin saatu koottua suolaisen makea ja erinomainen kokoelma yhdestä Suomi-rockin väärin ymmärretyistä (nolatuista?) neroista.
6.8.1995 Jukka Junttila
PS. Kaikki Vaavi miehet ovat roikkuneet rock-kuvioissa Vaavinkin jälkeen, mutta kaikkien tyyppien myöhempien vaiheiden selvittely on sen verran pitkä juttu, että jääköön se toiseen kertaan.
SINGLET
Mihin jäi punk? / Uhoan voimaa (Rokit VD-5) 1979
EP:n nimi (4 biisin EP) (Johanna JHNEP-108) 1980
Hei, Anne / Me voitais vaikka rakastella (Johanna JHNS-113) 1980
Vaaviep (4 biisin EP, joka tuli Neljä nolattua neroa levyn mukana) (Johanna JHX-2008) 1980
Tytöt hymyilee / Elämää vain paperilla (Johanna JHNS-137) 1980
Kun rakkaus kuolee / Lauantaiaamuyö (Johanna JHNS-148) 1980
Ei palata voi eiliseen / Älä itke Iines (Megamania MGS-110) 1986
Rakkauden orjat / Ramavit (Megamania MGS-113) 1987
ALBUMIT
Neljä nolattua neroa (Johanna JHN-2008) 1980
Ruusuinen tulevaisuus (Johanna JHN-2027) 1981
Mihin jäi punk (singlekokoelma) (Johanna JHN-2057) 1981
Pieni likainen sydän (ei julkaistu!) 1986
Tytöt hymyilee (kokoelma) (Johanna) 1995
KOKOELMILLA:
Lällätys Hilselp:llä (Hilse YÄK-01) 1979
Tulevaisuus, Uhoan voimaa, Me voitais vaikka rakastella ja Suomalainen yleisö Metropoli kolmoislive-LP:llä (Johanna JHN-2011) 1980
Hei, Anne Helleaalto:lla (Johanna JHN-2016) 1980
Et pysäytä mua enää Tanssi pieni tanssi:lla (Johanna JHN-2024) 1980
Tämä aamu Poprock-Special:lla (K-Tel YS-4094) 1980
Lauantaiaamuyö Suomi-ilmiö:llä (Polarvox LJLP-1006) 1981
Keskiyöhön asti Provinssi 80 live:llä 1980
Tytöt hymyilee Suomi rock '80:llä (Poko Rekords CDROCK-80) 1995
Tytöt hymyilee Punkrokki:lla (Johanna JHNCD-2516) 1995
Myspace Layouts - Myspace Editor - Image Hosting