MALMINVEHO

Olemme kauniita, olemme rumia, olemme irstaita, poltamme kumia!

Helsingissä, kahdentenatoista päivänä helmikuuta vuonna 1993. Meteli Uuden Ylioppilastalon tornin Åbo Nationissa on halkaista läsnäolijoiden tärykalvot. Yleisö villinä; irtaimistoa tuhoutuu, ihmiset hyppivät seinille ja eräs nuori mies tuikkaa kuontalonsa tuleen.

Punkbändi MALMINVEHOn ensiesiintyminen sujuu yli odotusten. Viiden setti (Bussilippu, Poikarakkaus, Costeau, Dödö ja Kaljaa Nuorille) veivataan läpi kolmeen kertaan yleisön pyynnöstä ja keikka on legendaarinen.

Bändi, Dirty Frank (laulu), Pertti Ström (rummut), Lars Puppa (kitara) sekäbasisti Tsygä, ei tätä nykyä muista keikasta yhtikäs mitään. Videotallenne kertoo kuitenkin omaa kieltään: tähti on syntynyt.

Piakkoin keikan jälkeen perustetaan levy-yhtiö Alternative Tenttuguys.

30.7 sekä 1-2.8 1993 MALMINVEHO rykäisee kokoon kahdeksan demon Vantaan Tikkurilan Tonttulassa. PETOJEN SUKUA sisältää uudet vehohitit Bussilippu, Costeau (Vain vastaus vedessä), Poikarakkaus, Dödö, Meillä menee hyvin, Tippu-ri, Kasvituotannonkasvatuskeskuksenmaatalouskemianosasto,
Infopisteentyttö ja Se oli siinä
Infopisteessä koskettimilla panee koreasti Öily.
Anarkistiset sanoitukset yhdistettynä rehvakkaaseen asennerynkytykseen tekevät MALMINVEHOsta ison nimen pääkaupunkiseudulla.
Orkesteri saa myös uuden jäsenen. Treenikämpän nurkkiin kerääntyneiden tyhjien viinapullojen seasta kurkistaa kalju pieni pää, joka hieman kallellaan kuuntelee keskittyneesti rytmikästä musiikkia: hellyttävä vekkulihan on norjalainen skeittipunkkari Håcke! Håcken sensuellin kouristeleva Go-Go-tanssi on juuri se pieni visuaalinen lisä jota VEHO on kaivannut.Bändi on nyt valmis suuremmille areenoille.
Syksyllä 1993 keikkaa pukkaa: Shadow Clubilla soitetaan Taivaskalan kanssa, vaikkakin ilman Håckea..

VEHO heittää myös keikan Lepakossa sekä Bengalin Tiikerissä. Tiikerin keikka jää Lars Pupan viimeiseksi. Kitaristi eroaa musiikillisten erimielisyyksien takia, arkikiireisiin vedoten ja yllättäen jäähyväiskeikalla bassoa soittaen. Tsygä tarttuu keikkalla kitaraan.

Puhkeaa kriisi. Onko MALMINVEHOlla tulevaisuutta?

Pitkällisen pohtimisen jälkeen päätetään ettei VEHO hajoa. Koskaan.
Basistiksi kaivetaan jostakin Porno Aku ja jatkossa Tsygä rämpyttää kitaraa. Muutosten tuulet eivät lakkaa tuivertamasta bändin ympärillä: Dirty Frank vaihtaa nimeä. Uusi nimi Frank Presley kuvaa paremmin nuoren miehen sisäisiä tuntoja, ulkoisesta karismasta puhumattakaan.

Bändi heittää akustisen keikan Åbo Nationissa ja yleisö on haljeta tanssilattialle. Rohkea veto esittelee VEHOsta aivan uuden puolen ja todistaa että kyseessä on uudistumiskykyinen kaavoihinsa kangistumaton joukkio.

MALMIN VEHOlle ei uusi soundi kuitenkaan kelpaa. Akun porno on pliisua, joten basisti saa pakata lankkunsa ja lähteä. Bassonvarteen saadaan Ukki ja nuoret kukot käyvät rustaamaan punkkia.

Syksyllä 1994 äänitetään uusi, uljaampi demo FEODOPOP. Vanhojen hittien lisäksi narulle päätyvät kipaleet "Lasse", "Pertin uusi biisi" sekä coverit "Rääväsuita ei haluta Suomeen" (Eppu Normaali) ja "Jari" (Yhtiö). Vierailevina tähtinä äänitteellä kuullaan Sebbe Vocals Rolf Sebastianista, joka hoitaa Rääviksen taustan, Yhtiön Janne Mädän mourutessa omiaan bändin omalla biisillä. Go-go-tanssija Håcke tulkitsee "Bussilipun" ruotsiksi nimellä "Bussflaggan".
Surumielisen kiihkon täyttämä viaton lauluääni saa raavaidenkin miesten silmäkulmat kostumaan.

Marraskuussa uutta materiaalia testataan Vernissa-klubilla Moogin Bändin lämppärinä.

Hetkeä myöhemmin, vuonna 1997, Håcke yllättäen eroaa MALMIN VEHOsta

Tanssijan menetyksen aiheuttaman surun VEHO purkaa musiikkiin. Samana vuonna narutetaan uusi, uljain äänite HUONO IHMINEN, äänittäjä tuottajanaan Vilunki 3000. Studiona Larry Guitarin isoisän talo Tikkurilassa. Ennenkuulumattomina kappaleina "Huono Ihminen" ja "Liima Liisa". Materiaali yleisön kuultavana syyskuun keikalla Vernissa-klubilla.
Lähes heti tämän esiintymisen jälkeen Presley livistää punkin juurille Englantiin.

Suomessa elämää mönkii hiljakseen eteenpäin: Ström taiteilee uuden kappaleen nimeltään "Pertin Sielu", Tsygä tekee juustoleivän.
Presley lehahtaa takaisin Suomeen punkkinsa oppineena. Teorioita kokeillaan käytännössä Ukin häissäelokuussa 1998, jolloin VEHO soittaa mainion keikan alkuperäiskokoonpanolla. Pupan kitarasoundin ansiosta kuulostaa hetken siltä kuin mikään ei olisi muuttunut sitten helmikuun 1993.

Taas koittaa kriisi. Tsygä on saanut tarpeekseen päättäen erota koko pumpusta. Ström ja Presley lupaavat hakata kitaristin kuoliaaksi. Tsygä ei eroakkaan.

Akateemiseen hapatukseen kyllästynyt Lars Puppa katuu nuoruutensa uhmaa haluten palata VEHOn siipien suojaan. Asiaa harkitaan ja vuonna 2002 päätetään panna koko oma tuotanto levylle sekä saneerata organisaatiota. Ukki pannaan kylmäksi, Puppa palaa kitaraan, Tsygä siirtyy takaisin bassoon ja toiseksi kitaristiksi pestataan John Erik.

Elokuussa 2002 yhtye lukkiutuu pariksi viikoksi Helsingin Captain Studioille levyttämään. Ensilevystä MALMINVEHO tuleekin yhtyeen loistokkain. Koko tuotanto levytetään. Pertti duetoi "Pertin Sielun" Verenpisarasta tutun Rami Rasputinin kanssa.
Managementti ryhtyy buukkaamaan mittavaa kiertuetta.

John Erikin paineensietokyky on kuin vanhalla kananmunalla. Punktähteyden ja julkisuuden aiheuttaman stressin yhdistelmä saa miehen sairastumaan vakavasti. Kiertue joudutaan siirtämään ensi vuodelle.

Juhlavuotena vastoinkäymiset sen kuin jatkuvat: Puppa muuttaa saksaan, Ström on vakavasti alkoholisoitunut ja John Erik kadonnut Malmin ihmisvilinään.

Tunkkaisessa kellarissa Presley ja Tsygä painavat bändipaitoja. Toisinaan epäilys kaiken turhuudesta masentaa heidät, mutta unelma maailman parhaasta bändista saa pojat jatkamaan. Kellarin likaisesta ikkunasta kurkistaa vanha, kapinen varis poikien työtä. Sen nokan tienoolla värähtää kannustava hymy. Aika velikultia.

Velikullat kumminkin jaksoivat vielä uskoa huomiseen. Tsygä, tuo vanha visionääri, sai taas aikaan ihmeitä. Kuultuaan M.A.Nummisen ”Joka kymmenes vuosi / Vart tionde år” biisikaksikon hänen kuullaan tokaisseen ”Nyt valloitamme maailman ruotsinkielellä”. Suuri filosofi / alternative kantritähti Rolf Sebastian teki neljään vehoklassikkoon uudet lyriikat. Tammikuussa 2004 Captain Studiolla tehtailtiin ”Gonno-rea”, ”Abloy”, ”Lasse Lisa” (joka päättää Liisa trilogian) sekä ”Bussflaggan” jonka raivosi Håcke. EP:n nimeksi annettiin ”Ruotsi EP”. Toinen kotimainen innoitti pojat taas jatkamaan musisointia. Sitten aiottiin tehdä uusia biisejä.

Jo edellisenä vuonna Veho oli löytänyt Larsille korvaajan Vantaan Tikkurilasta. Muita Vehoja kymmenen vuotta nuoremman Visa Elektronin liityttyä bändiin alkoi kiivas uuden luominen. Tsygä ja Pertti linnoittautuivat Tsygän Penthouseen Helsingin Kalliossa ja saivat aikaan uudet hitit ”Paha Uskonto” ja ”Euroviisu”. John Erik taituroi Pertin ja Presleyn avustuksella ”Maailman poliisi pamputtaa” biisin ja Pertti sävelsi ”Pertti Normaalin” ja todellisen Veho-anthemin ”Vehoamaan”.

Painuttiin takaisin (joidenkin muiden) treenikämpälle. Siellä pojat löysivät kataloogiinsa vielä yhden helmen. Biisin ”Kapinaa”, jonka Elektron oli säveltänyt jo 13-vuotiaana diggailtuaan Malminvehoa. Orkesteri oli vedossa.

Kesällä 2004 Presley, John Erik ja Tsygä tekivät valtiovierailun Pupan uuteen kotimaahan Saksaan. Reissun aikana kävi ilmi molemminpuolinen ikävä, kaipuu ja tarve palata yhteen. Pupan toinen ero bändistä oli ollut liian rankkaa Larsin psyykelle ja Veho tarvitsi takaisin Pupan kieroa kitarointia. Vaikka Elektron oli täyttänyt Pupan suuret saappaat, jotain puuttui. Lars oli saatava takaisin bändiin. Masentuneelle ja currywurstien lihoittamalle Larsille luvattiin, että paluu bändiin on koska tahansa mahdollista.

Jälleen kerran puhkesi kriisi. ”Meistä tuntui, että kolme kitaristia oli liikaa.” loihe Tsygä lausumaan. ”Me ei olla mikään v*^n aironmeiden enkä mä diggaa ku Elektron juo mun kiljut” valitteli Pertti tilannetta. Miten ratkaista tilanne ilman suuria riitoja? Elektronin kanssa homma toimi kaikin puolin täydellisesti, mutta Puppa haluttiin takaisin.

Syyskuussa bändi soitti keikan Tsygän häissä ensi kertaa kokoonpanolla Presley-Pertti-Tsygä-John Erik-Puppa. Elektronilla oli samaan aikaan ripuli eikä häntä nähty lavalla. Keikka oli jälleen välitön menestys! Menestyksekkäästä keikasta aiheutuneen hurmion ansiosta bändi päätti jälleen painua studioon.

Marraskuussa 2004 äänitettiin Captain Studiolla (R.I.P.) 6 biisiä sisältänyt EUROPASKAMERIKA. Astetta raskaammalla ja poliittisemmalla levyllä vieraili Pertin & Tsygän vanha ystävä Dregen ruotsinmaalta. Maailmanluokan rocktähti soittaa ”Kapinaa”ssa soolon ja laulaa suomeksi. Raskaiden äänitysten jälkeen bändi painui tauolle. Takki oli taas tyhjä.

Vuosi jos toinen kului hiljaiselossa, kunnes joulukuussa 2006 Tsygään otti yhteyttä NYT-liitteen Rockpoliisi. Tehtiin haastattelu ja mairitteleva juttu, missä Vehoa sanottiin Suomen parhaaksi bändiksi.

Joulukuun 14. päivä Sipoon Sanomissa arvosteltiin Europaska. Levytystä kehuttiin ja Presleytä verrattiin Pelle Miljoonaan.

Heti kohta toukokuussa 2007 ilmestyi Vehon ensimmäinen kansikuvajuttu, jälleen Helsingin Sanomien NYT-liitteessä. Lehden kannessa Rockpoliisi taistelee Helsingin vampyyrejä vastaan Senaatintorin yläpuolella. Kansi ja kolmisivuinen sarjakuva on Petri Hiltusen piirtämä ja tässä Rockpoliisin viimeisessä jutussa itse herra Rockpoliisi taistelee musiikkimaailman vääräuskoisia vastaan Malminveho t-paita päällään.

Yhteydenotot Vehoon fanien taholta ja median aiheuttama paine saivat taas liikettä vanhojen punkkareiden ahteriin. Pitäisikö sitä mennä treenaamaan vai ei? No ei tietenkään, sillä lahjattomat treenaa ja Malminveho soittaa punkkia!

Nälkä kumminkin taisi herätä. Loppuunmyytyjen levyjensä suuren kysynnän vuoksi Veho paketoi MALMINVEHOn, RUOTSI EPn ja EUROPASKAMERIKAn yksiin kansiin loppuvuodesta 2007. Samaan aikaan Helsingin Suutarilasta löytyi Veholle uusi kotikolo. Treenikämpällä käytiin ahkerasti, mutta Elektronia ei siellä näkynyt. Elektronin vatsavaivat sen kuin jatkuivat, joten kitaristi ongelma oli helposti ratkaistu. ”Maestron” paluuta remmiin odotetaan hartaasti mutta Vehoa se ei pysäytä!

Orkesterin usko itseensä on suurempi kuin koskaan ennen. Soitto toimii, uutta biisiä pukkaa ja hinku keikoille on kova!!!

biografia: mq & tsygä syksy 2002 / tsygä & pertti tammikuu 2007